Tapasin sielunkumppanini tänään, näin heti ensisekunnilta että jotain on vinossa

Minä joka hetki sitten hymyilin itsevarmaa ja onnellista hymyä.

Mikäs mun ollessa, verkot vesillä oman miehen kanssa

ja ehkä maailman ihanin YSTÄVÄ, korjaan- ystäviä olemassa.

Hetikohta ei hymyilyttänytkään.

Jos minä vielä yritän katsoa ja näenkin aviomiehessäni paljon hyvää

ja tahtotilaa löytyy suhteen virkistämiseen ja ylläpitoon

Toinen ottanut kotonansa askeleen kohti eroa

Vaimo kertoi  siellä vielä rakastavansa, ja tilaavansa avioliittoneuvojalle ajan.

mies siellä kertoi ettei tunne yhtään mitään.

Ei yhtään mitään.

Noh,lähikortteli on täynnä vastaavanlaisia tarinoita 

mikä tekee tästä sitten tarinan joka saa helvetillisen päänsäryn aikaiseksi.

Ehkä se että huomaan suu vaahdossa puhuvani vaimon puolesta!?

Mitä ihmettä?

Ehkä se että huomaan jauhavani elämäntapaoppaista opittuja maneereja

että kuuntele sydämesi ääntä, ja seuraa sitä tota ja tätä.

Katso peiliin ja mitäkaikkea.

Jos itse tekisin juuri nyt niin, tietäisin tottahitossa mistä itseni löytäisin.

Jostain kumman paikasta on päässyt valumaan järjen jauhoa päähäni,

sillä en päästä itseäni sinne.