Tapasin sielunkumppanini tänään, näin heti ensisekunnilta että jotain on vinossa
Minä joka hetki sitten hymyilin itsevarmaa ja onnellista hymyä.
Mikäs mun ollessa, verkot vesillä oman miehen kanssa
ja ehkä maailman ihanin YSTÄVÄ, korjaan- ystäviä olemassa.
Hetikohta ei hymyilyttänytkään.
Jos minä vielä yritän katsoa ja näenkin aviomiehessäni paljon hyvää
ja tahtotilaa löytyy suhteen virkistämiseen ja ylläpitoon
Toinen ottanut kotonansa askeleen kohti eroa
Vaimo kertoi siellä vielä rakastavansa, ja tilaavansa avioliittoneuvojalle ajan.
mies siellä kertoi ettei tunne yhtään mitään.
Ei yhtään mitään.
Noh,lähikortteli on täynnä vastaavanlaisia tarinoita
mikä tekee tästä sitten tarinan joka saa helvetillisen päänsäryn aikaiseksi.
Ehkä se että huomaan suu vaahdossa puhuvani vaimon puolesta!?
Mitä ihmettä?
Ehkä se että huomaan jauhavani elämäntapaoppaista opittuja maneereja
että kuuntele sydämesi ääntä, ja seuraa sitä tota ja tätä.
Katso peiliin ja mitäkaikkea.
Jos itse tekisin juuri nyt niin, tietäisin tottahitossa mistä itseni löytäisin.
Jostain kumman paikasta on päässyt valumaan järjen jauhoa päähäni,
sillä en päästä itseäni sinne.